Lukeminen tarkoittaa lehtiin, kirjoihin ja muihin julkaisuihin tutustumista ja niihin perehtymistä lukemalla

Lukemaamme kirjallisuuteen voidaan laajasti ajatellen sisällyttää kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden ohella myös kaikki muut kirjoitetut tekstit ja puhutut tarinat. Kirjojen ohella lukemista tarjoavat sanomalehdet, aikakausilehdet, sarjakuvat, sähköisesti julkaistut teokset ja suulliset tarinaperinteet.

Nykyään erityisen suosittua lukemista ovat etenkin internetin verkkosivut ja keskustelupalstat sekä omiin harrastuksiin liittyvä lukeminen.

Lukeminen on säilyttänyt asemansa yhtenä suosituimmista harrastuksista niin nuorilla kuin aikuisillakin.

Lukeminen on harrastus, josta on iloa ja hyötyä monilla eri elämän alueilla.

Lukeminen muun muassa

• lisää älykkyyttä
• parantaa empatiakykyä
• avartaa ajatusmaailmaa
• herättelee mielikuvitusta
• kasvattaa yleissivistystä.

Lukuharrastus sopii kaikenikäisille, eikä sitä ole sidottu aikaan tai paikkaan

Lukuharrastus on varsin usein yksin harrastamista, mutta on olemassa myös erilaisia luku- ja kirjallisuuspiirejä, joissa luetaan jokin teos tai julkaisu ja siitä keskustellaan yhdessä.

Teknisen ja ymmärtävän lukutaidon lisäksi erotetaan myös esimerkiksi

• monilukutaito
• medialukutaito
• verkkolukutaito
• tietokonelukutaito
• ympäristölukutaito
• teknologialukutaito
• interventiolukutaito
• informaatiolukutaito
• visuaalinen lukutaito
• digitaalinen lukutaito
• kulttuurinen lukutaito
• televisuaalinen lukutaito
• intertekstuaalinen lukutaito.

Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset lukevat monipuolisesti, joskaan eivät välttämättä ajallisesti eniten. Lisäksi suomalaiset kuuluvat lukutaidoiltaan maailman parhaisiin lukijoihin.

Laajasti määriteltynä lukutaidon käsite sisältää lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen ja sivistyksen

Sujuva ja ymmärtävä lukutaito kehittyy monen vaiheen kautta pitkän ajan kuluessa. Jo ennen kouluikää lapset omaksuvat monenlaisia taitoja, jotka valmentavat lukemiseen.

Näitä yleisiä oppimisvalmiuksia ovat etenkin

• motivaatio
• terveydentila
• kyky keskittyä
• työskentelytaidot
• yleinen suoritustaso
• fyysinen jaksaminen
• hienomotoriset taidot
• hahmottamisen taidot
• vuorovaikutukselliset taidot
• näönvaraisen muistin taidot.

Kaikkien yleisten oppimisvalmiuksien kehittymiseen vaikuttavat niin perinnölliset taipumukset kuin lapsen kasvuympäristön olosuhteet ja virikkeetkin.